WAASAWÄRTSILÄN SAIRAUSKASSAN SÄÄNNÖT

1.1.2019 alkaen

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §
Vakuutuskassan nimi on WaasaWärtsilän sairauskassa. Kassan kotipaikka on Vaasa.

2 §
Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.
Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).
Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

3 §
Kassassa tulee olla vähintään 300 jäsentä.

TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS

4 §
Kassan toimintapiirin muodostavat:

1) Wärtsilä Development & Financial Services Oy, Wärtsilä Finland Oy, Wärtsilä Oyj Abp, Wärtsilä Projects Oy, Wärtsilä Solutions Oy, Wärtsilä Technology Oy Ab, Eniram Oy, IPP3 Investment Oy ja Fortaco Oy Mustasaari nimisiin yhtiöihin työsuhteessa olevat henkilöt

2) Fortaco Oy nimisessä yhtiössä, Mustasaaren toimipisteen alueilla, työsuhteessa olevat henkilöt.

3) DHL Supply Chain yhtiössä, Wärtsilä Finland Oy:n Vaasan toimipisteiden alueilla, työsuhteessa olevat henkilöt

4) Ne henkilöt, jotka olivat tämän sairauskassan jäseniä 31.12.2003 ja joiden työnantaja on Fortaco Oy Mustasaari.

5) Ne henkilöt, jotka olivat tämä sairauskassan jäseniä 31.1.2014 ja joiden työnantaja on KPA Unicon Group Oy.

6) Tämän sairauskassan palveluksessa olevat henkilöt.

Edellä 1-2 kohdassa mainittuja yhtiöitä kutsutaan näissä säännöissä työnantajaksi. Toimintapiiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö saa työnantajalta tai sairauskassalta pääasiallisen toimeentulonsa.
Lisäksi toimintapiiriin kuuluvat työnantajan palveluksesta 1.1.2008 jälkeen eläkkeelle siirtyneet henkilöt, jotka ovat ennen eläkkeelle siirtymistään olleet tämän kassan jäseninä yhdenjaksoisesti vähintään 15 vuotta.
Kassan jäseniksi liitytään työsuhteen alkaessa, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa, työsuhteen alkamisesta.
Työnantajan palveluksesta eläkkeelle siirtynyt henkilö, joka on ollut kassan jäsenenä 3 momentissa mainitun ajan, mutta jonka jäsenyys kassassa on päättynyt ennen eläkkeelle siirtymistä, voi uudelleen liittyä kassan lisäetuusjäseneksi eläkkeelle siirtymisen tapahduttua. Jäsen saa tällöin lukea hyväkseen aikaisemman jäsenyytensä näitä sääntöjä sovellettaessa.
Eläkkeelle siirtyvän henkilön on ilmoitettava jäsenyyden jatkamisesta kassalle kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen on saanut tiedon eläkepäätöksestä. Samassa määräajassa on haettava 5 momentissa tarkoitettua uutta jäsenyyttä.

Kassan hallituksen asiana on päättää jäseneksi hyväksymisestä. Jäsenyys kassassa alkaa hallituksen päätöstä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Eläkkeellä olevan henkilön 5 momentissa tarkoitettu jäsenyys alkaa sitä kalenterikuukautta seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana jäsenyyden edellytysten olemassaolo on todettu.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §
Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin, tai tehtyään kassalle eroamisesta koskevan kirjallisen ilmoituksen.
Eläkkeellä oleva kassan jäsen eroaa kassasta tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Eläkkeellä oleva jäsen katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen suorittamisen kolmen kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.
Eläkkeellä oleva henkilö, joka eläkkeellä ollessaan on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan jäseneksi.
Jäsentä ei voida erottaa kassasta.
Henkilö, joka työsuhteen päättymättä on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan jäseneksi.

6 §
Jäsenellä joka eroaa kassasta, ei ole oikeutta kassan varoihin.

VAKUUTUSMAKSUT

7 §

Kassan jäsenmaksu on työsuhteessa olevalta kassan jäseneltä 1,4 % prosenttia jäsenen työnantajalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta, kuitenkin enintään 62,50e/kuukausi toimihenkilöillä ja 28,80 e/palkkakausi työntekijöillä.

Eläkkeellä olevalta jäseneltä peritään jäsenmaksua 42,50 e/kuukausi. Palkkaa ja eläkettä samanaikaisesti saavalta henkilöltä peritään jäsenmaksu sekä palkasta että eläkkeestä ja häneen sovelletaan näiden sääntöjen mukaisia työsuhteessa olevaa henkilöä koskevia määräyksiä työssäolon ajalta ja eläkkeen ajalta henkilöltä peritään jäsenmaksua 21,25 e/kk. Eläkkeestä ei kuitenkaan peritä jäsenmaksua 18 §:ssä tarkoitetun palkattoman loman ajalta.

Kassan hallitus voi hakemuksesta vapauttaa jäsenen jäsenmaksun suorittamisvelvollisuudesta pitkäaikaisen ulkomailla oleskelun ajaksi. Jäseneltä ei maksuvapautuksen aikana ole oikeutta näiden sääntöjen 13 §:n mukaisiin etuuksiin.

8 §
Työnantaja pidättää jäsenmaksun jäsenen palkasta palkanmaksun yhteydessä. Jäsenmaksun-tilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa.
Eläkettä saavan jäsenen on toimitettava kassalle jäsenmaksun määräämistä varten tarvittavat tiedot ja maksettava jäsenmaksunsa hallituksen määräämällä tavalla.

9 §
Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainittuja maksuja enintään 25 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

10 §
Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:
– sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;
– sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
– raskauden tai synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;
– äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;
– erityishoitorahaa;
– tartuntatautilain (583/1986) 27 §:ssä tarkoitettua päivärahaa ja korvausta ansion menetyksestä; sekä
– ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.

11 §
Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

12 §
Kassa on oikeutettu saamaan kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

LISÄETUUDET

13 §
Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 16 §:ssä tarkoitettu vähennys.

Kustannuksina korvataan:
1 a) lääkärinpalkkio, ei kuitenkaan hammaslääkärin palkkiota, joka korvataan 8 kohdan perusteella, eikä hammashoitoon liittyvää muun lääkärin palkkiota. Leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä lääkärinpalkkiota ei myöskään korvata, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi; sekä
b) avosairaanhoidon lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa peritty muusta kuin hammashoidosta johtuva maksu, poliklinikkamaksu sekä päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka;
c) yksityisen lääkäriaseman perimästä laitosmaksusta 100 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti. Toimistomaksuja ei korvata;

2 a) sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muussa kuin psykiatrisessa toimintayksikössä annetusta lyhytaikaisesta hoidosta perittävän hoitopäivämaksun
enimmäismäärään saakka. Korvausta suoritetaan enintään 180 vuorokaudelta saman sairauden johdosta;
b) kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu edellä 2 a) kohdassa mainittuihin enimmäismääriin saakka, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi siihen suostua;
c) yksityisen sairaanhoitolaitoksen maksu joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua ja ellei hoito ole 1-8 kohdan nojalla muutoin korvattavaa; sekä
d) päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjän katkaisuhoito hoitolassa tai katkaisuhoitoasemalla, kuitenkin enintään keskussairaalan muussa kuin psykiatrisessa toimintayksikössä annetusta lyhytaikaisesta hoidosta perittävän hoitopäivämaksun enimmäismäärään saakka ja vain yhdeltä hoitokerralta jäsentä kohti;

3 a) lääkärin määräämät lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet, niitä vastaavat tuotteet ja perusvoiteet silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla; Alkuomavastuuseen sisältyvät lääkekustannukset korvataan, vaikka niistä ei ole saatu korvausta sairausvakuutuslain nojalla.
b) muut kuin sairausvakuutuslain nojalla korvattavat lääkkeet, jos hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi;

4 a) lääkärin määräämät laboratoriotutkimukset ja patologian alaan kuuluvat tutkimukset sekä niihin liittyvä näytteenotto;

b) lääkärin määräämät radiologiset tutkimukset, ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtäviä muita toimenpiteitä, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi;

c) lääkärin määräämästä magneettikuvauksesta 70 prosenttia lakisääteisen korvauksen ylittävästä osasta;

d) lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisesta tutkimuksesta 70 prosenttia lakisääteisen korvauksen ylittävästä osasta jolloin etuudesta ei tehdä 16 §:ssä tarkoitettua vähennystä sekä lääkärin määräämä hieronta, naprapatia-, osteopaatti- ja kiropraktiikkahoito ja jalkahoidosta perityistä maksuista 70 prosenttia; kuitenkin enintään 20 hoitokertaa/vuosi; Eläkejäsenelle korvataan 50% samoin ehdoin kuin edellä mainittu

e) lääkärin määräämä kynsien ureahoito;

5 a) kassan jäsenelle aiheutuneet, kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden laitteiden hankkiminen tai ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä;
b) lääkärin tai muun 14 § 1 momentissa tarkoitetun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan luona johtuvat matkakustannukset; sekä
c) kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset tarpeelliset majoituskustannukset, mikäli kassan jäsen on korvattavan matkan aikana joutunut yöpymään majoitusliikkeessä taikka tutkimus- tai hoitolaitoksen potilaita varten järjestetyssä majoituspaikassa;

6 a) lääkärin määräämien sidosten, apuvälineiden ja tekojäsenten hankkiminen 170 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuu enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus; sekä
b) lääkärin määräämien hoitovälineiden, laitteiden ja mittareiden hankkiminen joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi siihen suostua;

7) vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämien silmälasien, piilolinssien tai silmien taittovirhekorjausleikkauksien hinta aikaisintaan kahden vuoden väliajoin 450 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti. Eläkejäsenelle korvaus on 225 euroa muuten samoin ehdoin kuin edellä mainittu. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaavaksi.

8 a) vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritty muu kuin 1 kohdassa mainittu palkkio tai maksu. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta ja muuta kuin proteesin valmistukseen liittyvää hammasteknistä työtä 450 euron enimmäismäärään saakka aikaisintaan kahden vuoden väliajoin; Eläkejäsenelle korvaus on 225 euroa muuten samoin ehdoin kuin edellä mainittu.

b) vähintään viisi vuotta kassaan kuuluneelle hammaslääkärin tai erikoishammasteknikon valmistamista hammasproteeseista tai niiden korjauksesta peritty maksu enintään 550 euron enimmäismäärään saakka ja aikaisintaan viiden vuoden väliajoin; sekä
c) hammaslääkärin palkkio, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito.

Edellä kohdissa 1 – 8 mainitut etuudet korvataan eläkejäsenille muutoin samoin ehdoin kuin työsuhteessa oleville, paitsi seuraavia kustannuksia ei korvata:

1 a) lääkärinpalkkiota (ei koske kuitenkaan hammaslääkärinpalkkiota, joka korvataan 8 kohdan perusteella), leikkausta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä lääkärin palkkiota, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi;

4 a) lääkärin määräämiä laboratoriotutkimuksia ja patologian alaan kuuluvia tutkimuksia sekä niihin liittyviä näytteenottoja, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi;
b) lääkärin määräämiä radiologisia tutkimuksia ja tutkimuksien yhteydessä tehtäviä muita toimenpiteitä, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi;

Sekä palkkaa että eläkettä samanaikaisesti saavat jäsenet rinnastetaan lisäetuusasioissa työsuhteessa oleviin.

14 §
Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että
tutkimuksen on suorittanut tai hoidon antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut sairausvakuutuslain 3 luvun 3§:n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.
Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa.

Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.
Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

15 §
Jäsenen kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 1.010 euroa. Hautausavustuksen määrää voidaan viimeistään marraskuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden rahanarvon muutosta vastaavaksi.
Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli jäsen kuollessaan oli avioliitossa, muussa tapauksessa jäsenen lapsille, tai ellei heitä ole, jäsenen vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Milloin on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustuksesta maksetaan ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.
Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

16 §
Edellä 13 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain sikäli ja siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain tai työnantajan kustantaman vapaaehtoisen vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain tai vakuutuksen nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

17 §
Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia. Sairaanhoidon korvaa-
minen lakkaa kuitenkin vasta 13 §:n 2 momentin a kohdassa mainitun enimmäisajan päättyessä.

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

18 §
Jos jäsen sairastuu olleessaan työnseisauksen tai työn puutteesta johtuvan lomautuksen taikka jonkin muun syyn kuin sairauden tai synnytyksen vuoksi poissa työstään eikä hän saa tältä ajalta palkkaa, hänelle ei makseta näiden sääntöjen 13 §:n mukaisia lisäetuuksia kysymyksessä olevalta ajalta. Sairauden alkamisajankohdasta riippumatta edellä tarkoitettuja etuuksia ei makseta 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun maksuvapautuksen ajalta.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa 13 §:n mukaista korvausta voidaan kuitenkin suorittaa hallituksen harkinnan mukaan käyttörahastosta.

19 §
Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

20 §
Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.
Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Mitä 2 momentissa on määrätty, sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantu-mistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

21 §
Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 14 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.
Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.
Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

22 §
Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.
Etuutta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.
Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuslain 91§:n säännöksiä.

23 §
Näiden sääntöjen 13 §:n mukainen korvaus voidaan 16 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan muun lain kuin sairausvakuutuslain tai vakuutuksen nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

24 §
Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kun mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin. Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksaminen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.
Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

25 §
Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta vakuutuslautakunnalta.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

26 §
Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.
Vararahastoa tulee vuosittain kartuttaa vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta
ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun
vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vara- rahastoon enää ole pakollinen.
Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.
Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahaston määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

27 §
Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.
Käyttörahastoa saadaan käyttää:
tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
hallituksen harkinnan mukaan 13-15 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti; sekä
18 §:n 2 momentissa mainittuun tarkoitukseen.
Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vara-
rahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

28 §
Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä. Korvaus-vastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

29 §
Kassan tilikautena on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

30 §
Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.
Kassassa ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

31 §
Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajaksi valituille luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valituille tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

Tilintarkastajan tai tilintarkastajien valinnasta päättää kassan kokous.
Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 64 vuotta.

KASSANKOKOUS

32 §
Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä on oikeus osallistua.
Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

33 §
Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeutta kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan toinen kassan jäsen ja hänellä oikeus edustaa enintään yhtä jäsentä.
Jäsenen asiamiehen äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.
Kassankokouksessa ei saa käyttää avustajaa.

34 §
Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään viimeistään huhtikuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.
Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;
päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;
päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä
Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;
valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä;
käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

35 §
Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.
Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Vakuutus- valvontavirasto taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

36 §
Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.
Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella joka on julkaistava vähintään yhdessä kassankokouksen päättämässä jäsenten keskuuteen leviävässä sanoma- tai muussa lehdessä. Kokouskutsu julkaistaan lisäksi kassan verkkosivuilla.

37 §
Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassan kokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.
Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

38 §
Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.
Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muun kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

39 §
Asiasta, joissa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.
Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

40 §
Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan  ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten nähtävänä.

HALLITUS

41 §
Kassan hallitukseen kuuluu kahdeksan varsinaista jäsentä, joista kullakin tulee olla henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen valitsee kassankokous. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 63 vuotta.
Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi neljä varsinaista jäsentä varajäsenineen.

42 §
Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
ottaa ja erottaa kassanjohtaja, kassan toimihenkilöt ja luottamuslääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
antaa kassanjohtajalle kassa juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;
päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 48 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;
päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassan- johtajalle tai kassan toimihenkilölle;
kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävä asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittama yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä
antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 47 §:n mukaisesti.

43 §
Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on saapuvilla.
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.
Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

44 §
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirjaan on merkittävä:
kokouksen päivämäärä, sen alkamis – ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä
esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

KASSANJOHTAJA

45 §
Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja vararahasto luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI

46 §
Kassalla tulee olla asiantuntijalääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

47 §
Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANHOITO

48 §
Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.
Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

49 §
Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä olevia työnantajaa koskevia velvoituksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.
Saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi.

JAKAUTUMINEN

50 §
Kassa voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla, jos kassan jäsenistä vähintään yksi kymmenesosa kolmen kuukauden kuluessa eroaa ja siirtyy toisen sairauskassan jäseneksi.

KASSAN PURKAMINEN

51 §
Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:
jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;
jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä
jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.

52 §
Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.